Aloitin tilanpidon vuonna 2010 sukutilalla, jonka olin ostanut vanhemmiltani muutamaa vuotta aiemmin. Pellot olivat olleet heidän luonnonmukaisessa viljelyssään ja välillä myös vuokrattuina tavanomaisessa viljelyssä, kunnes taas itse aloittaessani siirryin luomutuotantoon. Luonnonmukaiseen tuotantoon yleisesti sovitut periaatteet terveys, ekologia, oikeudenmukaisuus ja huolenpito ovat itsellenikin läheisiä arvoja ja siksi luomumaatalous oli ja on minulle itsestäänselvä tuotantomuoto.
Luonnonmukainen tuotanto on virallisesti valvottua, siitä vastaa Ruokavirasto ja vuosittaiset luomutarkastukset maatilallani tehdään ELY- keskuksen toimesta. Tuotantoehdot ja valvonta takaavat luomutiloille yhdenmukaisen kohtelun ja myöskin kuluttaja voi luottaa siihen, että kriteerit kaikilla luomumerkkiä käyttävillä tuottajilla ovat samat. Luomumaataloudessa toimitaan tavalla, joka suojelee nykyisten ja tulevien sukupolvien, sekä ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
Viljelijäksi ja eläinten pitoon ryhtymällä minun oli lähinnä ajatus hankkia toimeentuloni, mutta samalla olen halunnut tarjota laadukkaita elintarvikkeita ja muuta lähellä tuotettua suoraan asiakkaille. Tilani on nykymittakaavassa pieni, eivätkä puitteet mahdollistakaan suurempaa tuotantoa, joten tuotteiden myyminen suoraan kuluttajille on ollut luontevin vaihtoehto.
Halusin alusta alkaen eläintilalliseksi. Se kai juonsi juurensa kotipaikkani lypsykarjan pidosta, lapsuudesta lähteneestä kiinnostuksesta hoitaa eläimiä. Tilalla ei kuitenkaan oltu pidetty karjaa vuosikymmeniin, eikä kummoisia rakennuksia ollut, joten tuotantoeläimeksi valikoitui lammas pienikokoisena, sopeutuvana ja monipuolisena eläimenä. Rotukin oli omien mieltymysten mukaan jokin suomalainen alkuperäisrotu ja siksi pieni kainuunharmas katras asettui tilalle 2010. Myöhemmin seuraan liittyi lisää maatiaisia; muutama itäsuomenkarjan lehmä ja lemmikiksi tyrnävän kannan kanoja.
Laiduntavat eläimet ovat perinteisesti kuuluneet maaseutuympäristöön ja menneinä aikoina suomessa on ollut hyvin paljon myös muita laidunnettuja alueita kuin pellot. Nautojen, lampaiden ja hevosten laitumina on ollut metsää, niittyjä ja hakamaita. Olen kovasti ihaillut tuollaisia vanhoja ympäristöjä ja halunnut myös omalla tilallani vaalia niiden monipuolista lajistoa, sekä samalla hoitaa ihmisen ja karjan yhdessä luomaa kulttuurimaisemaa. Kaikki tilani eläimet pääsevät laitumelle kesäaikaan ja peltolaidunten lisäksi tarvitaan tuollaisia viljelyn ulkopuolisia laidunalueita. Laidunnus tuo ympäristön lisäksi hyvinvointia myös eläimille, sillä mikäpä olisi lampaille tai naudoille lajinmukaisempaa kuin liikkua laumassa ja valita monipuolisesti kasveja syödäkseen.
Mehiläishoitoa harrastin jo ennen tilanpidon aloittamista muutamalla pesällä ja sittemmin lisäsin yhteiskuntien määrää niin, että niistä saadaan osa tilan tuotoista. Luonnonmukaiseen tuotantoon mehiläiset sopivat hyvin, koska ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toisaalta luomutarhaukseen on täällä Pohjois-Karjalassa hyvät edellytykset, sillä puhdasta luontoa on paljon ja tehoviljelyä vain vähän. Mehiläishoitoni tarkoitus on tuottaa laadukasta luomuhunajaa myyntiin, mutta mehiläisten elämä on myös kiehtovaa seurattavaa ja saa minut tarkkailemaan muutakin luontoa, vuodenaikojen vaihtumista ja säätä. Minussa herättää jopa kunnioitusta se, kuinka nuo pienet eläimet ahkerasti ja pyytettömästi toimivat yhteiskuntansa hyväksi ja siinä samalla pelastavat hitusen koko maailmaa!
Ajan myötä olen tehnyt tästä tilasta omanlaistani paikkaa, jossa tuotantoeläimet, ihmiset ja luonto ovat sopusoinnussa keskenään ja myös perinteillä ja kulttuurisilla arvoilla on oma sijansa. Haluan osaltani tehdä työtä vastuullisen ruuan tuottajana, sekä pitää huolta eläinteni hyvinvoinnista. Luomutilalla niin luonnonvaraisille kuin kasvatetuillekin lajeille on elinmahdollisuuksia ja puhtaista maisemista tulevia tuotteita on ilo myydä!
Lisätietoa 050 590 9363 / Katariina Hynninen
